Isännöitsijän työ sekoitetaan usein talonmiehen tehtäviin, mutta mielikuva on harhaanjohtava. Nosteen isännöitsijä Mikko Sahi vertaa isännöitsijän roolia kapellimestarin työhön ja kertoo, millaisia ominaisuuksia isännöinnin vastuullinen tehtävä vaatii.
Isännöitsijä on taloyhtiön toimitusjohtaja ja juoksevan hallinnon kapellimestari
Taloyhtiön ja kiinteistön hoitamiseen tarvitaan suuri määrä asiantuntijuutta monelta alalta. Noste Isännöinnin isännöitsijät pitävät langat käsissään niin vastuutaloyhtiönsä taloudesta, turvallisuudesta, viranomaismääräysten valvomisesta, kiinteistön kunnossapidosta kuin korjaustoimenpiteistä. Kaiken tämän toteuttamiseen ei tietenkään yksi ihminen riitä, vaan työ on tiimipeliä.
– Meidät sekoitetaan usein talonmiehiin, mutta meidän rooli on aika erilainen. Voisi sanoa, että isännöitsijä on kuin kapellimestari, joka ohjaa taloyhtiöstä huolta pitävää orkesteria, Sahi vertaa.
Isännöitsijän työ on käytännössä taloyhtiön toimitusjohtajan pesti: isännöitsijä toimittaa esityksen ratkaisusta taloyhtiön hallitukselle, ja hallitus tekee päätökset esityksen pohjalta.
– Me olemme aina taloyhtiön puolella ja pyritään löytämään parhaat ratkaisut taloyhtiön kannalta, jotta saadaan osakkaiden sijoitukset pysymään arvossa ja kasvamaan.
Esimerkkinä työstään Sahi kertoo erään uudiskohteen rakentamisvaiheen jälkeisestä tapauksesta, joka vaati vakuuksien pitkällistä selvittelyä: Yksi rakennuttajista oli tehnyt konkurssin projektin aikana, ja kuluttajariitalautakunnalle oli tehtävä valitus. Uudenlaisen lakijutun selvittäminen oli aikaa vievää työtä, mutta loppujen lopuksi valitus meni läpi ja takuutyöt saatiin tehtyä takuurahalla. Kyseessä ei ollut mikään pieni juttu taloyhtiöllekään.
– Tällaiset tapaukset voivat olla satojen tuhansien arvoisia. Tulee voittajafiilis, kun saa ison haastavan projektin vietyä läpi taloyhtiön hyväksi.
Isännöitsijän työ löytyi sattumalta, ja alanvaihtajan mukaan isännöitsijäksi voikin lähteä monella koulutustaustalla
Sahi oli ennen isännöitsijäksi ryhtymistään töissä valimolla. Takana oli vuosia fyysisten töiden parissa, mutta työssä tulleet selkäongelmat katkaisivat työuran. Kun selkävaivat yltyivät pahaksi, lääkäri kielsi kokonaan selkää rasittavat työt, ja Sahin täytyi alkaa miettiä uutta ammattia.
– Tätini sattui olemaan tuolloin isännöitsijänä, ja hän kehotti harkitsemaan tätä työtä. Hän arveli, että minusta voisi tulla hyvä isännöitsijä, Sahi muistelee.
Sahi lähti opiskelemaan alaa ja suoritti IAT-tutkinnon, eli isännöitsijän ammattitutkinnon. Merkonomitaustansa ansiosta Sahilla oli jo talouspuoli hanskassa. Isännöitsijä huomauttaa kuitenkin, että ammattiin voi oppia monella eri koulutustaustalla.
– Isännöitsijän työhön voi lähteä myös ilman ammattitutkintoa. Isännöitsijöillä onkin monenlaisia taustoja, esimerkiksi insinöörejä on alalla paljon. Jos on rakennuspuolen ja talouspuolen tuntemusta, niin se auttaa pitkälle, Sahi kertoo.
– Koulussa totta kai saa pohjaa työhön, mutta tekemällä oppii parhaiten.
Sosiaaliset taidot ja halu jatkuvaan oppimiseen ovat isännöitsijän tärkeimmät ominaisuudet
Kokenut isännöitsijä nostaa isännöitsijälle tärkeiksi ominaisuuksiksi erityisesti sosiaaliset taidot ja tilannetajun. Isännöitsijän työ on hyvin ihmisläheistä, ja toisinaan vaaditaan myös pitkää pinnaa, kun eteen tulee ristiriitatilanteita.
– Täytyy pystyä sopeutumaan monenlaisiin hallituksiin ja olemaan puolueeton taho haastavissakin tilanteissa. Myös omatoimisuutta ja ongelmanratkaisukykyä tarvitaan. Jos tulee vaikkapa vesivahinko, täytyy selvittää, miten asiaa hoidetaan. Prosessin oppiminen vie aikaa.
– Eräs tuttavani onkin sanonut, että ensimmäiset 5 vuotta menee ihmetellessä, että mitä tässä oikein tapahtuu, Sahi naurahtaa.
Ennen kaikkea isännöitsijältä vaaditaankin halua oppia, sillä opittavaa tulee eteen jatkuvasti. Noste järjestää paljon koulutuksia, jotta ammattilaisten asiantuntijuus on aina ajan tasalla. Jos joku sanoisi tietävänsä isännöinnistä kaiken, olisi Sahi vähintään epäileväinen.
– Joka vuosi tulee muutoksia lakipykäliin, välineisiin ja kiinteistöalaan ylipäätään.
Ammatin monipuolisuus pitää isännöitsijän työn kiinnostavana, mutta parasta on työyhteisön hyvä yhteishenki
Sahi iloitsee työnsä monipuolisuudesta ja liukuvasta työajasta, joka sallii töiden teon omaan tahtiin. Aamuvirkku isännöitsijä saapuu töihin kello seitsemältä ja hoitaa yleensä ensimmäisenä sähköpostit ja laskut. Kello yhdeksältä puhelinlinjat aukeavat, ja puhelin soi – usein. On osakkaiden yhteydenottoja, kiinteistönhuollon kanssa viestintää ja ongelmatilanteiden selvittelyä. Myös kohteisiin käydään paikan päällä tutustumassa. Työ on vaihtelevaa, eikä kahta samanlaista päivää ole.
– Vaikka meillä on paljon lankoja käsissä, Nosteella huolehditaan, ettei yhden isännöitsijän hartioilla ole liikaa taakkaa ja että asiat saadaan tehtyä huolella aikatauluista lipeämättä. Työhyvinvoinnista pidetään huolta, ja nyt koronan aikaan meille esimerkiksi järjestettiin hyvät etätyöpisteet.
Sahi arvostaa työnantajansa huolenpitoa, mutta työpaikkansa ehdottoman parhaaksi puoleksi hän nostaa yhteen hiileen puhaltamisen.
– Meillä on monia kokeneita isännöitsijöitä, jotka jakavat tietoaan ja auttavat aina tarvittaessa. Ei tarvitse kuin vähän huudella yhteisiin kanaviin, niin varmasti löytyy joku, joka on törmännyt vastaavaan tilanteeseen. Lisäksi meillä on oma lakineuvonta. Jos oma tietotaito loppuu kesken, saamme sieltä neuvoa ja tukea.
– Asiantuntemus meidän firmassa on niin uskomattoman kovaa, että nuorille isännöitsijöille tämä on huippu paikka kehittyä, Sahi vinkkaa.
